perjantai 17. tammikuuta 2014

Voihan tylsyyksien tylsyys!

Joka aamu sitä o heränny ja antanu puoli koomasena likalle maitopullon ja sit onki yrittäny startata itteään.. Rutiinit pitäsi saaha takasin itelleen ko tyttö nyt pysyy jotenkuten omissaan.. Päivät menny nyt melkeen saman kaavan mukaan.. Sisällä pysytelty ko ulkona on nii pirun kylmä ja kämpänki lämmöt on puonnu parilla asteella jotka o illaks saanu nostetuks.. Illat pyrkiny nyt siunaan ihan ittelleen et saa sit tehtyä edes jotain päivän aikana ko Sinistä o tullu sylivauva.. Lattialla viihtyis mut on niin kylmä et varmasti kipeeks tulee jos pidempään on.. Seiniä jo tiivistelin lumella ulkoota et sais pysymään ja näköjään jo toisen seinän toppaus auttaa aika hyvin.. Vielä pitäsi tilkitä terassin ovi ko on huonot tiivisteet.. Naapuri lupasi sen tehä mut taitaa jäähä miun hommaksi..

Kotona istuminen alkaa jo tympiä.. Joulukussa 2013 jäin sairaslomalle paniikkihäiriön takia ja siitä asti oon kotona istunu.. Kävin töissä pari iltaa kyl mut yöt töissä ja muksu mummulla on vähän huono yhistelmä.. Vois koittaa kyl uusiks ko isi vahtis sit sen aikaa... Jotta aika menis nyt sit hyödyllisemmin (en sano et nopeemmin) ni ilmottauduin tuossa sit nettilukioon! Aikataululta kätevämpi entä esim. iltalukio meille ja saa rauhassa opiskella ilman kauheeta koeviikkopainostusta.. Ja ei vaikuta sit Kelan tukiinkaan eikä tartte hoitoonkaan viiä vielä.. Jos sit töitä saa ni varmaan sitten kyl hoidan opiskelut iltasella/viikonloppuisin ja muksu hoitoon päiväksi ja isi hoitaa illat.. Voi kyl jäähä äiti-aika liian vähäseks... Tiiä kykeneekö siihen sit ko sen aika on... Ekan kerran laitoin hakemuksen maanantaina.. Nyt sit huomasin et enhä mää tota automaattista vahvistusviestiä saanukkaan! Eiko yhteyttä ja sanovat et koko hakemus ei oo menny perille.. Nyt sit illalla pistin uusiksi ja valitti et todistusten tiedostokoko on liian iso! Ois voinu sen viimeksiki sanoa... Ja loppu päivän oon hysteerisenä päivittäny sähköpostia et joko ne hyväksy miut ja joko saan alottaa pänttäämisen.. Kirjat saattais saada vielä tutuilta tai halvalla facekirpparilta... Ainakaa ei tartteis samaan aikaan toisten kans samoja kirjoja ko alottaa nyt ja tekee omaan tahtiin.. HYVÄKSYKÄÄ MIUT JO!

Omaa aikaa (lue kutomiseen, koneella mähöttämiseen, olemiseen, ei kotitöihin) on aika hankala saada nykyään.. Tekis mieli mennä jonnekkin vaan kahvittelemaan ja juttelemaan jonkun kanssa muutenkin kuin "äiti tulee kohta, äiti hakee tuon tuolta"-lärpätystä muksun kanssa.. Ei oikeen osaa vielä olla juttukaverina tuo neitikään.. Nykyään on kannustanu enemmänkin puhumaan enkä niinkään liikkumaan.. Seiskoskelu on kivaa välillä mut konttausasento ei miellytä.. Eipä onneks oo mitää kiirettä lähteä liikenteeseen.. Aamusin saattaa neidin huoneesta kuulua "äitii, äiteeee" ja sitte huudetaanki ihan tosissaan ko sängyssä makoilu ei oo enää kivaa.. Vieläkään ei kyl nuo tylsyys huutamiset oo sitä luokkaa ko muitten muksujen.. Pienempänä kun oli kauhea yllätys et vauvan pitäsi pitää niin isoa ääntä ja meijän neitikäinen vaan hiljakseen kitisee ja kätisee.. Itkuhälyytinkää ei ottanu ääniä joten pakko pitää lällärit vox-asennolla joka herkemmin päästi ääntä läpi ja hiljasempikin ääni kuittaantu kuuluvalla pilpatuksella.. Naapuriin uskaltais siis mennä muksun nukkuessa mut sieltä pitäsi päästä pikapikaa kotiin.. Toisaalta tuntuu vaan ettei täällä ole enää ketään ketä kiinnostais ihan vaan kahvitella ja jutella mukavia ja kattoo vaikka töllöä siinä kahvittelun ohella.. Kahvilat ja muutki menomestat on vähissä ja taitaa ainoo paikka olla paikallinen kebula.. Tietty perhekerhoon vois mennä kunhan nyt sattuis oleen oikeessa paikassa oikeeseen aikaan! Ehkä me ens viikolla mennään sit...

Tajusin tuossa vasta vähän aikaa sitten et meijän neiti onki keskonen... O.o En pikkasen käy hitaalla tai mitään.. Oon vaan ihmetelly et miks annetaan keskosen ohjeistuksia ko tuohan oli vaan 3viikkoa etuajassa.. Nekin kortisoonipiikit oli vaan hätätilanteeseen avuksi mut kait ne sit oliki ihan tarpeeseen.. Miten sekasin voi ihminen olla sillon ko on tilanne päällä ja nyt vasta myöhemmin ymmärtää et eihä tuo meijän napero ollukkaa ihan "normi"muksu.. Siks ne sitä syynää neuvolassaki ja mainittee aina et pieni kokoisena kun synty.. Ei sitä osaa kyl vieläkää ajatella et ois jotenki muka erilainen tapaus kuin muut samoihin aikoihin syntyneet... Kai sitä pitäsi tavata niitä "oikeita" lapsia enemmän.. Kerran ollaan treffattu kk nuoremman kundin ja 2kk vanhemman mimmin kans.. Taidanki käyä naapurissa vertaamassa likkaa pari kuukautiseen poikaan!



-Mutsi o tänään vähän sekasin-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti