torstai 16. huhtikuuta 2015

Voi näitä oloja!

Tässä oli sit selkkausta tuon miun paniikkihäiriölääkkeen kanssa.. Uusin reseptin ja ko kävin apteekissa ni eipäs ollu uusittukkaa.. Noh seuraavana päivänä sitten uusiksi ja EI VIELÄKÄÄ! Sitte aattelin et mulla oli viel letka et pärjään viikonlopun ylitte.. KETUT! Loppu sitte torstaina jo lääkkeet ja vasta tiistaina sain haettua niitä lisää! Vajaan viikon katkos ja miun pää oli iha hukassa! Kävin vkl viel heilastelemassa ni ei tuntunu miltään mut ko tuli takasin ni alko pää prakaan sen verta et pakko oli likka laittaa isälleen siks aikaa et saan tän ruuvattua takasin.. 

Päätin sit alkaa maalaamaan ko olin jotenki nii psykoottinen olotila ettei oikee uskaltanu tehä muuta.. Otin taulupohjan ja aattelin et teen hellokittykopion likan huoneeseen.. Piirsin pään ja totesin et se o iha sairaan paska! Ihan järkyttävä itseinho iski ko ei osannu ees sellasta pallopäätä piirtää.. Sit siirryin maalaamaan suoraan suunnittelematta.. Eka piti tulla kukkane mut siitä tuliki akka! Noh.. Taukoa pittiin ja mietin et mitä mä teen siihe vielä.. Aloin taas tekeen kukkasta mut mun rehut jostai syystä meni ihmisiksi! Se oli taustaa vaille valmis mut sit yön jälkeen heräsin olotiloihin et nyt se ei ookkaa hyvä.. Mielikuva oli jo valmiina päässä et senko toteuttamaan.. Maalasin pohjan mustaksi heti aamusta eli sinne meni neki ihmiset.. Aattelin et illalla voin sit maalaa siihen mustalle jotain.. Ei siitä sit tullu mitään.. Tänään heräsin ja totesin et liia hyvä olo toteuttaan sitä kuvaa! Eli jäi sit seki tekemättä ja taas mullon tyhjä musta kangas johon pitäs tehä jotain..

Tuo mielikuva olis ollu kuvaus näistä oloista mitä tulee ko paniikki pääsee valloilleen.. En mie halluo olla avuton ja menettää kontrollia omista tekemisistä.. En oo itsetuhonen mut meinasin ajaa rekan keulaan ko ajatuksissani ajelin taas.. Ei siis autoa mulle nyt hetkeen.. Son van aika pelottava fiilis et huomaa miten ei voi hallita sitä mitä pää tekee ja sit herää jossain vaiheessa huutamaan pään sisällä sille pienelle pirulle joka istuu olkapäällä lällättämässä et vois painua kuuseen siitä.. En yhtään ihmettele et minnuo pietään pöpinä ja hulluna mut enpä mie oo tätä valinnu osakseni.. Lääkitys takasin päälle ni oon iha normaali immeinen ja suoriudun siitä mistä muutki.. Ja tuo taide on hyvää terapiaa ko saa olla ittekseen ja ei tarvi miettie mitään oikeestaan ko seurata vaan niitä linjoja mitä pää piirtää ja tehä niistä jotain miellyttävää.. Tavallaan tasapainottaa ja yhistää ajatukset ja hävittää se pikkupiru olalta.. 

Sit tässä ihmissotkussa yritä kehittää parisuhetta.. Luulis jo et miun sepustukset säikäyttäis järkevimmätki karkuun mut eipä noi nyt mitää tuhosia oo ollu koha tulee van ulos suusta.. Vähän ko tourette mut ei sinne päinkään.. Vähän joutuu varomaan ettei ala mitää ihme vesimeloneja henkeen vetämään typeristä asioista oman pään sisällä tai jos se pikkupiru päättää vääntää kaikki tarkottamaan jotain päinvastaista.. Skeptisyys on tullu paheeksi ko tiiä oikeen uskooko sitä itteensäkkää näillä olotiloilla.. Ainaki häviää hienosti ne vaalianpunaset kakkulat jordaniaan jos ei muuta! 

-Mamma vois laittaa simat käymään-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti